Fossiilittoman liikenteen työryhmä suosittelee Suomen tieliikenteeseen jopa 700 000:ta sähköistettyä autoa vuoteen 2030 mennessä. Valtaosan tulisi lisäksi suosituksen mukaan olla täyssähköautoja.
Työryhmän suositus nostaa roimasti edellisen hallituksen asettamia liikenteen sähköistämistavoitteita. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen vuonna 2016 asettamissa strategisissa linjauksissa tavoitteeksi asetettiin 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä.
Neljä vuotta myöhemmin tavoite enemmän kuin kaksinkertaistuu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että seuraavien yhdeksän vuoden aikana tavoitteen saavuttamiseksi tulisi myydä yli 6 400 sähköautoa joka kuukausi.
Tällä hetkellä Suomen teillä liikkuu yhteensä 5,1 miljoonaa ajoneuvoa. Vaihtoehtoisilla voimanlähteillä varustettujen autojen osuus nousisi vajaaseen viidennekseen Suomen nykyiseen autokantaan suhteutettuna.
Juttu jatkuu grafiikan alla
Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä antoi tiistaina suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä.
Suositukset koskevat vaihtoehtoisia käyttövoimia, liikennevälineiden energiatehokkuutta, liikennejärjestelmän energiatehokkuutta sekä liikenteen hinnoittelua ja veroja.
Sähköautoille lisää hankintatukia
Sähköautojen määrän lisäämiseksi työryhmä esittää muun muassa määräaikaisia hankintatukia. Ajatus ei sinänsä ole uusi.
Jo tällä hetkellä valtio myöntää yksityiselle sähköauton ostajalle 2 000 euroa hankintatukea täyssähköautosta, joka maksaa alle 50 000 euroa.
Eri asia on, kuinka suureksi hankintatuki halutaan tulevaisuudessa nostaa ja koskisiko se yksityishenkilöiden ohella myös esimerkiksi yrityksiä.
Työryhmän mukaan autokannan uudistamisen keskeisiä keinoja ovat juuri esimerkiksi hankintatuet ja romutuspalkkiot.
Sähköautojen latausinfraa tulisi esityksen mukaan kehittää taloyhtiöissä ja haja-asutusalueilla sekä ylipäätään kohteissa, jonne latausinfraa ei välttämättä markkinaehtoisesti saada yhtä tehokkaasti kuin tiiviisti rakennetuille alueille.
Sähköautoilua voitaisiin työryhmän mukaan edistää myös verotuksen painopisteen muutoksilla. Käytännössä tarkoitetaan ajoneuvojen verotuksen siirtämistä auton hankinnan verotuksesta ajoneuvon käytön verotukseen.
Aiheesta on keskusteltu viimeiset 20 vuotta, joten tässäkään mielessä työryhmän suositus tuskin avaa kovin uusia uria. Toinen asia on, jos vihdoin päästään tuumasta toimeen.
Lisäksi erääksi sähköautoistumista lisääväksi keinoksi väläytetään päästökauppaa.
Myös kaasuautoilun kasvattaminen lukeutuu työryhmän suosituksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään raskaaseen kalustoon.
Kaasukäyttöisten kuorma-autojen tuloa voitaisiin vauhdittaa esimerkiksi raskaan kaluston hankintatuella.
Periaatepäätöksiä alkuvuodesta 2021
Vaihtoehtoisista polttoaineista suositellaan biokaasun käytön lisäämistä. Tämä edellyttää raportin mukaan uusia ohjauskeinoja tuotantoon, kulutukseen ja jakeluinfraan.
Työryhmän pitää polttoaineveron korotuksia ja kotimaista liikenteen päästökauppaa tehokkaimpina keinoina päästöjen vähentämiseksi.
Liikenteen päästökaupassa valtio huutokauppaisi bensiinin ja dieselin jakeluoikeuksia. Niiden rajallinen määrä voi pitemmällä aikavälillä nostaa fossiilisten polttoaineiden hintoja.
Luonnos fossiilittoman liikenteen tiekartaksi pyritään saamaan lausunnoille loppuvuodesta 2020. Periaatepäätöksiä tiekartasta on tarkoitus tehdä alkuvuodesta 2021.
