Pistokkeesta ladattava hybridi on tällä hetkellä suomalaisen vihertäjän varteenotettavin valinta. Kian mielenkiintoisin vaihtoehto tähän skeneen on korimalliltaan edukseen muotoiltu, C-segmentin keskikokoiseksi kaupunkimaasturiksi tai perheautoksi luokiteltava Niro Plug-In. Viime vuonna esitelty perus-hybridi mukaan lukien Niroja on myyty Suomessa jo yli 1 000 kappaletta.

Niro käyttää rinnakkaishybridijärjestelmää, joka vaihtaa poltto- ja sähkömoottorin välillä tai hyödyntää samanaikaisesti molempia ja lataa akustoa ajossa aina kun mahdollista. Ladattavan hybridin CO2-päästöt ovat vain 29 grammaa kilometrillä. Vaihtaminen polttomoottorista sähköön ja päinvastoin tapahtuu itsestään tai painikkeesta, ja käy miellyttävän huomaamattomasti.

Kun akun varaus ei ole riittävä, järjestelmä vaihtaa automaattisesti hybriditilaan ja lopuksi pelkkään polttomoottoriin. Järjestelmän regeneratiivinen jarrutus hyödyntää nopeuden hidastumisen, tallentaa energiaa ja varastoi sen akkuun.

Pelkän sähkön luvataan riittävän jopa 58 kilometrin matkalle. Täysin sekalaisessa koeajossa pääsimme keskimäärin 45 kilometriä sähköllä. Polttoainetta hybridiajossa kului pihistelemällä noin 1,6 litraa, ja reippaasti polkemalla noin 3,7 litraa sadalla kilometrillä. Sähkömoottori heräilee henkiin jeesaamaan matkan taittumista aina, kun akustossa jaksaa vähänkin ioni liikahtaa. Tekniken's Värld -lehden lataushybriditestissä Niro ylsi markkinoiden kolmanneksi parhaimpaan, 52,1 kilometrin matkaan pelkällä sähköllä.

Mittariston 7-tuumaisesta näytöstä ja keskikonsolin 8-tuumaisesta viihdejärjestelmästä tulee vahdattua lähes maanisella intensiteetillä pelillistettyä kulutuskäyttäytymistä.

Turvallisuuspuolella Kian Drive Wise -teknologiaan kuuluvat muun muassa automaattinen hätäjarrujärjestelmä, pysäköintitutkat ja mukautuva vakionopeussäädin.

Kia Niron kaltaisen ladattavan hybridin kanssa aamuruuhkassa seistessä tulee kerta toisensa jälkeen ajateltua, miksi polttoainetta pitäisi tuhlata lyhytluonteisessa ajossa, kun teknologia mahdollistaa lähes saasteettoman sähköetenemisen.

Maantiellä Niroon toivoisi lisää äänieristystä ja moottoritiellä suuntavakautta. Tuolloin myös kulutuslukemat kasvavat helposti noin viiteen litraan.

Kuljettajan istuin saisi olla vähemmän levymäinen.

Ohjaamo sinänsä on luokkaa parempi kuin perus-Niroissa. Takapenkillä tilaa riittää mukavasti. Peräosastolla on leveyttä vaan ei syvyyttä.